Tarina Fe Støberiet A/S
Frantz Egon Johannesen perusti Fe støberiet A/S:n vuonna 1949 Herningissä nimellä Midtjysk Jernstøberi A/S.
Frantz Egon Johannesen on koulutettu käsinmuovaajaksi ja tuli alun perin Randersilta. Hän päätti ryhtyä itsenäiseksi rautavalimoksi. Koska Herningissä ei tuolloin ollut rautavalimoa, hän päätti muuttaa Randersista Herningiin ja perusti rautavalimon Herningiin vuonna 1949.
Valimo sijaitsi Herningin eteläpäässä, joka oli alussa suurelta osin vain teollisuutta.
Vuosien varrella valimo kasvoi ja he hankkivat vähitellen automaattiset muovauslinjat. Valimo rakennettiin niin, että se pystyi valmistamaan pieniä ja keskisuuria sarjoja. Tuohon aikaan tehtiin paljon valukappaleita maataloudelle ja muille teollisuudenaloille.
Pikkuhiljaa vientimahdollisuuksia Ruotsiin ja Saksaan alkoi syntyä. Nimi Midtjydsk Jernstøberi ei sopinut vieraiden kielten kanssa – ja nimi päätettiin muuttaa.
Vuonna 1981 nimi muutettiin Fe Støberiet A/S. Fe on raudan kemiallinen nimi – mutta myös valimon perustajan Franz Egonin nimikirjaimet.
Vuonna 1986 Claus Johannesen otti valimon haltuunsa, kun Franz Egon kuoli vain 68-vuotiaana. Claus Johannesen koulutettiin käsinmuovaajaksi Herningin valimossa ja sitten insinööriksi Odensen teknisestä yliopistosta.
Vähitellen Herningin valimo ei enää sijainnut teollisuusalueella – kaupunki laajeni hiljalleen kaupungin eteläosaan – ja ongelmaksi muodostui, että kaupungin tuossa päässä oli raskasta teollisuutta.
Herningin kaupunginvaltuusto päätti, että raskaan teollisuuden on poistuttava kaupungista.
Elokuussa 1994 hankittu Fe Støberiet rakennukset ja koneet entisestä Holstebro Ironworks A/S:stä ja siirsi koko tuotannon Holstebroon. Tämä oli kallis siirto ja oli vaikea saada rahaa päivittäisiin toimiin.
Siksi valimo asetettiin selvitystilaan vuonna 1995 ja ratkaisua etsittiin uusien sijoittajien kanssa. Valimon saksalainen asiakas päätti sijoittaa yhtiöön pääomaa ja toimintaa Holstebrossa voitiin jatkaa.
Vuonna 1998 kolmas sukupolvi Jesper Johannesen valmistui insinööriksi ja tuli yritykseen päätoimisesti vastuussa tuotannosta. Valimo pystyi edelleen valmistamaan vain harmaata rautaa – ja pikkuhiljaa pallografiittiraudalle tuli yhä enemmän kysyntää. Pallorautaa varten oli investoitava sähkösulatusuuneihin – erittäin suuri investointi, joka ei onnistunut.
Vuonna 2000 Jesper Johannesen päätti kokeilla käsiään perheyrityksen ulkopuolella ja hankki kokemusta puuteollisuuden tuotannosta, mutta palasi nopeasti muutaman vuoden pronssivalimon johtajana ja alumiinivalimon tuotantopäällikkönä.
Valukappaleiden valmistaminen Tanskassa kävi vähitellen kalliimmaksi, ja syyskuussa 2003 tuotanto Tanskassa lopetettiin, kun Fe Støberiet A/S ei pystynyt enää toimimaan kannattavasti.
Tanskaan päätettiin säilyttää asiakkaita palveleva osasto, jolloin tuotanto tapahtuisi pääosin Saksassa valimon saksalaisen sijoittajan kautta. Näin se oli Fe Støberiet A/S osa pienempää konsernia, jolla on valimoita Saksassa ja Kiinassa, ja voisi nyt tarjota paljon laajemman tuotevalikoiman metallivalussa.
Vuonna 2004 Jesper Johannesen palasi Fe Støberiet A/S ja heittäytyi valukappaleiden myyntiin. Vuonna 2005 Jesper Johannesen otti johdon ja suuremman osuuden yrityksestä ja Claus Johannesen siirtyi eläkkeelle yli 40 vuoden työskentelyn jälkeen alalla. Vuonna 2006 muutto Fe Støberiet A/S takaisin Herningiin, jossa on nyt saatavilla modernit varasto- ja toimistotilat.
Vuonna 2019 Jesper Johannesen päättää ostaa saksalaisen sijoittajan. Fe Støberiet A/S ja Jesper Johannesen omistaa sen tänään 40 %:lla Fe Støberiet A/S 100%.
Fe støberiet A/S:llä on yli 70 vuoden kokemus optimaalisista ratkaisuista laadukkaiden valukappaleiden valussa, valmistuksessa, käsittelyssä ja pintakäsittelyssä.
Fe Støberiet A/S tarjoaa asiakkaalle ammattitaitoista neuvontaa valussa.
Fe Støberiet A/S on asiakkaan kokonaistoimittaja valuissa.
Tarina Fe Støberiet A/S - Holstebro 1995
Tarina Fe Støberiet A/S - Lind 2006
Hieman valimoteollisuuden menneisyydestä Tanskassa
Tanskan valimoteollisuudella on pitkä historia, joka ulottuu 19-luvulle, mutta sen kehitys ja merkitys ovat muuttuneet merkittävästi vuodesta 1900 lähtien.
20-luvulla Tanskan valimot kokivat useita muutoksia teknologisen kehityksen, globalisaation ja markkinoiden muutosten vuoksi. 20-luvun alussa valimoilla oli tärkeä rooli Tanskan teollisuudessa
kehitystä. Ne keskittyivät pääasiassa metallien valuun ja komponenttien valmistukseen eri toimialoille, kuten koneenrakennukseen, autoteollisuuteen ja työkalujen valmistukseen. Nämä
Valimot sijaitsivat usein lähellä raaka-ainelähteitä ja niillä oli merkittävä rooli olennaisten osien toimittajana teollisuudelle.
Toisen maailmansodan jälkeen valimoteollisuus koki Tanskan kasvukauden ja laajennus. Valimot on mukautettu uusiin teknologioihin ja tuotantomenetelmiin parantaa tuotteidensa tehokkuutta ja laatua. Valmistettu valettu komponentteja useille aloille, kuten kuljetukseen, koneisiin, rakentamiseen ja muihin. 20-luvulla valimoteollisuus kohtasi haasteita, kuten globaaleja eri materiaalien ja komponenttien kysynnän muutokset.
Globalisaatio lisäsi kilpailua matalapalkkaisten maiden taholta, mikä painosti joitakin tanskalaisia valimoita sulkemaan tai mukauttamaan liiketoimintamallejaan pysyäkseen kilpailukykyisinä.
Lisäksi teknologian kehitys ja automaatio ovat muuttaneet valimoiden toimintatapoja. Edistykselliset tuotantomenetelmät, kuten tietokoneohjattu valu ja edistyneet materiaalit, ovat muuttaneet valimoteollisuuden maisemaa, ja painopiste on siirtynyt erikoistuneempiin ja edistyneempiin tuotteisiin.
Tanskassa valimoteollisuus on edelleen olemassa, mutta valimoiden määrä ei ehkä ole yhtä suuri kuin ennen rakennemuutosten, fuusioiden ja teknologisen kehityksen vuoksi. Vielä toimivat valimot keskittyvät usein erikoistuneisiin valutekniikoihin, tarkkuuteen ja korkeaan laatuun vastatakseen alan tarpeisiin ja kilpaillakseen kansainvälisillä markkinoilla.
On tärkeää huomata, että toimiala on aina ollut markkinadynamiikka, teknologiset muutokset ja globaali kilpailu, jotka ovat muokanneet sen kehitystä ja muutosta vuosien varrella.